maanantai 8. helmikuuta 2010

Koulua, koulua, koulua...

Sitten viimeisen blogimerkintäni, elämä on kulunut tiukasti koulunkäynnin merkeissä. Deadlinet pukkaa päälle (liian) kovaa vauhtia, eikä niitä oikein auta juosta karkuun. Joskus ne tehtävät on tehtävä, ja täällä Singaporessa ne olis parasta tehdä ajallaan.

Kaikilta kursseilta ja opettajilta on kauheat ukaasit ilmassa, että arvosanat huononevat, jos tehtävä palautetaan minuutinkin myöhässä. Samasta syystä kyseessä oleva tehtävä voidaan hylätä kokonaan, olipa se sitten kuinka hyvin tehty tahansa. Jos tämäkään vielä mene perille, otetaan yhteys vanhempiin. Että odotelkaas vaan soittoa täältä Singaporen päästä sinne Espooseen.

Viime päivät olen vääntänyt hullun lailla flash-peliäni. Trailerin katsoneille tiedoksi, että konsepti on muuttunut huomattavasti allekirjoittaneen onnettomien flash-taitojen vuoksi. Mutta ei nyt anneta pienen taidottomuuden lannistaa, vaan porskutetaan täysillä eteenpäin. Täältä on tulossa upea muutaman kentän sisältävä Seek & Find -tyyppinen peli, joka kertoo Wink -nimisestä avaruusoliosta, joka onnettoman sattuman kautta menetti avaruusaluksensa. Odottakaas vaan. Kauaa ei tarvitse odottaa, sillä kauaa ei ole enää aikaa peliä tehdäkään. :)

Meidän oppilaiden riemuksemme opettajat totesivat parisen viikkoa sitten, että ilmeisesti meillä ei ole vielä tarpeeksi tekemistä, ja päättivät laittaa meidät koodailemaan pelin lisäksi myös nettisivut, joilta sen pelin lisäksi löytyy mm. CV, bio, esittelyjä peleistä, palautelomake... jne jne. On se hyvä, että opettajat antavat lisää tekemistä tässä vaiheessa, ettei vaan keneltäkään lopu kesken! ;)

Viikonloppukin meiltä sujui lähes kokonaan koulujuttujen parissa paria ruokailureissuja lukuunottamatta. Ollaan koitettu tässä muutamat viime päivät Sannan kanssa keksiä positiivisia asioita Singaporesta. Yksi ylitse muiden on ehdottomasti ruoka. Sitä on täällä paljon ja se on halpaa. Miinuspuoleksi tuohon täytyy lisätä se, että kokkaamista on todella ikävä - ja etenkin leipomista! Me kun ei olla saatu meidän kaasu-uunia toimimaan... Mutta sitten taas toisaalta, täällä saa hyvällä syyllä syödä joka päivä ulkona - ja uskokaa vaan - se on myös halpaa.

Eilisiltana koimme järkytyksen hetkiä, kun keskellä vessamme mattoa köllötteli lisko! Ovat alkaneet näköjään hiipimään aina vaan lähemmäksi makuusijojamme! Apua! Siis älkää nyt käsittäkö väärin. Mielestäni nämä liskot ovat ihan kivoja kavereita, kunhan pysyvät siellä seinillä, ei nyt tarvitse ihan nenälle tulla hyppimään! No Sanna sitten rohkeasti pyydysti pelästyneen liskoparan purkkiin ja minä kävin vapauttamassa takaisin luontoon a.k.a parvekkeelle. Huhhuh! Vähän edellisen episodin jälkeen Sanna löysi samaisesta vessasta hirvittävän hämähäkin! Ehkäpä toimimme vähän liian hätäisesti sen liskon kanssa... ;)

Jee, nyt koulu loppui tältä päivältä, joten loppukoon tämä raporttikin. Palataan asiaan toiste. Jos ette vielä ole niitä viimeisimpiä kuvia katsoneet, niin nyt viimeistään:
http://picasaweb.google.com/heidi.friman

Ja edelleen kaipaan teidän kommenttejanne ja terveisiänne! Muistattehan lupaukseni! Useimmin kommentoineille parhaimmat tuliaiset! :P