Tänään oli sitten vuorossa Sentosa Island. Se on Singaporen ns. turistirysä, joka sekin meidän piti tietenkin tsekata. Huom. Ei välttämättä kannata mennä turistirysään lauantaina, jos ei niinkun ihan välttämättä haluu... Aika täyttähän siellä tuppasi olemaan tänään. Saatiin turisteina hieman alennusta ja käytiinkin sitten tsekkaamassa Images of Singapore. Se sisälsi 5 minuutin mittaisen shown, jossa käytettiin hologrammeja ja kaikkea siistiä, sekä kiertelyn museossa, joka esitteli Singaporen historiaa. Oli ihan mielenkiintoista.
Käytiin myös Tiger-näköalatornissa. Se on samanlainen vekotin, kuin on myös Linnanmäellä se, mikä nousee hitaasti ylös ja pyörii siellä. Sieltä oli hulppeat näkymät koko Sentosan ylle ja hieman Singaporen kaupunginkin.
Jonotettiin yli puoli tuntia merirosvoista kertovaan 4D-näytökseen ja istuttiin liikkuvissa penkeissä sitten katsomassa sitä. Olihan se ihan hauska, mutta täytyy sanoa, että Linnanmäen vastaava on kyllä ollut ainakin joskus ennen vähän vaikuttavampi. No, ehkä se kyseinen näytös oli vähän lapsemmille suunnattu...
Näiden settien lisäksi oli suunniteltu menevämme rannalle lekottelemaan. Ei taivas, että se oli kyllä mun osalta väärä ratkaisu. Mun jalat on edelleen ihan hajalla kaikesta kävelemisestä ja kuumuudesta ja tän päivän systeemit ei ainakaan auttanu asiaa. Käveltiin sitten ehkä kaukaisimmalle rannalle koko paikassa ja jo siinä vaiheessa olin ihan hajalla ja loppu ja kuitti. Vähän aikaa kun siellä sitten oltiin, alkoi päätä särkemään ja pyörittämään. Siinä vaiheessa, kun päästiin vihdoin pois sieltä taas ja varjoon, olikin jo kunnon auringonpistospäänsärky päällä.
Käytiin syömässä KFC:ssä vielä matkalla ja sitten huristettiinkin metrojunalla kotio. Voi että kun edes mahtuis välillä istumaan niissä junissa, mutta kun ei niin ei. Hirveästi ihmisiä joka paikassa koko ajan.
Huomiselle ei (onneksi) ole mitään suunnitelmia. Elokuvissa saatetaan lähteä käymään, mutta katsotaan nyt. Voisi mennä tänään aikaisin nukkumaan ja nukkua huomenna myöhään. Jees, hyvä suunnitelma. Nyt voitelemaan jalkoja beballa ja peiton alle. Heippa!
lauantai 17. lokakuuta 2009
perjantai 16. lokakuuta 2009
@ Malesia
Tänään sitten käytiin pienellä päiväreissulla Malesiassa. Lähdettiin matkaan aamulla ja palattiin kotiin jälleen vasta myöhään illalla. Jos tää jatkuu tätä menoa, niin mä lyön kohta oikeesti hanskat tiskiin. Mun pää ei kestä näin hektistä menoa. Tai no samapa tuo sen pään kanssa, mutta kun jalat kestäis ees! Mutta ei... rakot on entistä pahemmat ja jalat on edelleen tulessa, vaikka oonkin maannu sängyssä kohta tunnin.
No mut joo. Malesian puolelle tosiaan matkattiin aamutuimaan paikallisella bussilla. Se kävi suhteellisen kivuttomasti, joten eiköhän reissata sitten vielä uudemmankin kerran. Itse maasta en osaakaan sitten sen enempää kertoa, kun shoppailuhullun Jordanin matkassa koko päivä vietettiin. Kierreltiin siis koko päivä paikallisessa ostoskeskuksessa ja näin turistin kannalta eipä tuo nyt niiiiin paljoa Singaporesta eronnut. Ehkä vähemmän ihmisiä joka paikassa ja hinnat halvempia.
Kävin kampaajalla ja Sanna manikyyrissä ja pedikyyrissä. Hoidatettiin kulmakarvoja ja mussutettiin donitseja. Käytiin kahdesti syömässä hyvin ja tietty shoppailtiin. Wuuh. Ehkä ensi kerralla pääsee sitten näkemään vaikka jotain hieman erilaisempaa ja paikallisempaa meisinkiä?
Jalkakipujen rinnalle täytyy kyllä nostaa toinenkin upea kokemus tältä päivältä. Kyykkyvessa! Malesialaisen ostarin vessoista lähes kaikki naisten vessat olivat niitä surullisen kuuluisia kiinalaisia kyykkyvessoja, joissa on siis käytännöllisesti katsottuna vain reikä lattiassa. Voisiko joku pliiiiis selittää, miksi ihmeessä niitä pitää käyttää vielä nykyaikana? Plääh! Kaiken lisäksi ne on vielä niin huippuunsa automatisoituja (nekin), että ne vetää itse itsensä. No minun kohdallani vessa päätti vedellä itse itseään jatkuvalla syötöllä. Siellä sitten yritin kyykäten tehdä tarpeitani vessan huuhdellessa itseään. Kaunista.
Nyt on olo ihan kamala. Väsynyt, jalat ihan älyttömän kipeet ja koti-ikäväkin tahtoo pukata päälle. Meitä on viety joka päivä aamusta iltaan kuin jollain viikon teholomalla. Tajutkaa nyt, että me ollaan täällä 6 kuukautta, EI 6 päivää! Ihan älytöntä. No tietty mä ymmärrän, että sitten maanantaina, kun koulu alkaa niin ei välttis oo aikaa enää hirveesti muuhun kuin koulunkäyntiin, mutta silti. Mä ainakin tarviin NYT vapaapäivän. Onneksi sunnuntaita on vähän lupailtu sellaiseksi. Toivottavasti se lupaus pitää. Nyt kuittaan. Nukkumaan mars!
http://picasaweb.google.com/heidi.friman
No mut joo. Malesian puolelle tosiaan matkattiin aamutuimaan paikallisella bussilla. Se kävi suhteellisen kivuttomasti, joten eiköhän reissata sitten vielä uudemmankin kerran. Itse maasta en osaakaan sitten sen enempää kertoa, kun shoppailuhullun Jordanin matkassa koko päivä vietettiin. Kierreltiin siis koko päivä paikallisessa ostoskeskuksessa ja näin turistin kannalta eipä tuo nyt niiiiin paljoa Singaporesta eronnut. Ehkä vähemmän ihmisiä joka paikassa ja hinnat halvempia.
Kävin kampaajalla ja Sanna manikyyrissä ja pedikyyrissä. Hoidatettiin kulmakarvoja ja mussutettiin donitseja. Käytiin kahdesti syömässä hyvin ja tietty shoppailtiin. Wuuh. Ehkä ensi kerralla pääsee sitten näkemään vaikka jotain hieman erilaisempaa ja paikallisempaa meisinkiä?
Jalkakipujen rinnalle täytyy kyllä nostaa toinenkin upea kokemus tältä päivältä. Kyykkyvessa! Malesialaisen ostarin vessoista lähes kaikki naisten vessat olivat niitä surullisen kuuluisia kiinalaisia kyykkyvessoja, joissa on siis käytännöllisesti katsottuna vain reikä lattiassa. Voisiko joku pliiiiis selittää, miksi ihmeessä niitä pitää käyttää vielä nykyaikana? Plääh! Kaiken lisäksi ne on vielä niin huippuunsa automatisoituja (nekin), että ne vetää itse itsensä. No minun kohdallani vessa päätti vedellä itse itseään jatkuvalla syötöllä. Siellä sitten yritin kyykäten tehdä tarpeitani vessan huuhdellessa itseään. Kaunista.
Nyt on olo ihan kamala. Väsynyt, jalat ihan älyttömän kipeet ja koti-ikäväkin tahtoo pukata päälle. Meitä on viety joka päivä aamusta iltaan kuin jollain viikon teholomalla. Tajutkaa nyt, että me ollaan täällä 6 kuukautta, EI 6 päivää! Ihan älytöntä. No tietty mä ymmärrän, että sitten maanantaina, kun koulu alkaa niin ei välttis oo aikaa enää hirveesti muuhun kuin koulunkäyntiin, mutta silti. Mä ainakin tarviin NYT vapaapäivän. Onneksi sunnuntaita on vähän lupailtu sellaiseksi. Toivottavasti se lupaus pitää. Nyt kuittaan. Nukkumaan mars!
http://picasaweb.google.com/heidi.friman
torstai 15. lokakuuta 2009
Auuuu! Sattuuuu!
Jälleen yksi tajuttoman pitkä päivä takana. Lähdettiin liikenteeseen aamulla ja palattiin kotiin vasta äsken. Käytiin pyörimässä kaupungissa, nähtiin Merlion-patsas, hulluja Indonesialaisia turisteja ja iiihan hirveästi pieniä aasialaisia. Käytiin Orchard Roadilla katsastamassa isoja ostoskeskuksia ja löydettiinkin kaikke kivaa ostettavaa :) Voi tätä shoppailuintoa, mikä näillä ihmisillä täällä on.
Käytiin myös Little India nimisessä kaupunginosassa katsastamassa tällä hetkellä meneillään olevaa Deepavali-festivaalia. Se on jonkinlainen hindulainen valon juhla. Kierreltiin kojuja ja otettiin hienot Intialaiset hennatatuoinnit käsiin.
Merlion-visiitti päivällä oli kyllä mielenkiintoinen. Siis mehän erotutaan kyllä aika hyvin joukosta täällä, kun ollaan niin valkoisia verrattuna paikallisiin, mutta ei meitä ole sentään osoiteltu tai muutenkaan mitenkään ihmeemmin töllätty. MUTTA! Merlionia ihmettelemään oli tullut joukko (luultavasti) Indonesialaisia naisia. Ne ottivat juuri ryhmäkuvaa, joten jäätiin odottelemaan ohipääsyä kuvaajan vierelle. Kun naiset äkkäsivät meidät, ne rynnisti innoissaan kiljuen meidän luokse, silitteli meitä ja halusi ottaa valokuvia meidän kanssa. Jokaisen kameralla piti saada kuva, missä naiset on meidän välissä! En ole koko elämässäni kokenut mitään vastaavaa! Enkä nähnyt aikuisten ihmisten innostuvan niin paljon mistään! :D Huhhuh! Siitä lisään kuvan nettialbumiin myöhemmin kunhan saan kämppisten kamerasta. Muusta meiningistä saatte kuvia samantein.
Palatakseni tämänkertaisen blogitekstini otsikkoon: JALAT ON IHAN SAIIIIIRAAAAAN KIPEET!!! Ollaan kävelty tässä helteessä joka päivä vähintään reilun työpäivän verran lauantai-illasta lähtien. Jalat on ihan uskomattoman kipeet ja turvonneet ja RAKOILLA! Ja ne rakot on ilmaantuneet sellaisiin paikkoihin, joita ei ole ennen edes huomannut. On muuten tosi mukava tunne kun on rakko jalkapohjassa! Olen nyt voidellut jalkani beballa, mutta kertokaa ihan vapaasti vinkkejä mikä auttais? Luulen, että huomenna ehkä voi pari varvasta tipahtaa, jos sama tahti jatkuu.
Nyt kuvia lisäämään ja sit nukkumaan. Adios!
http://picasaweb.google.com/heidi.friman
Käytiin myös Little India nimisessä kaupunginosassa katsastamassa tällä hetkellä meneillään olevaa Deepavali-festivaalia. Se on jonkinlainen hindulainen valon juhla. Kierreltiin kojuja ja otettiin hienot Intialaiset hennatatuoinnit käsiin.
Merlion-visiitti päivällä oli kyllä mielenkiintoinen. Siis mehän erotutaan kyllä aika hyvin joukosta täällä, kun ollaan niin valkoisia verrattuna paikallisiin, mutta ei meitä ole sentään osoiteltu tai muutenkaan mitenkään ihmeemmin töllätty. MUTTA! Merlionia ihmettelemään oli tullut joukko (luultavasti) Indonesialaisia naisia. Ne ottivat juuri ryhmäkuvaa, joten jäätiin odottelemaan ohipääsyä kuvaajan vierelle. Kun naiset äkkäsivät meidät, ne rynnisti innoissaan kiljuen meidän luokse, silitteli meitä ja halusi ottaa valokuvia meidän kanssa. Jokaisen kameralla piti saada kuva, missä naiset on meidän välissä! En ole koko elämässäni kokenut mitään vastaavaa! Enkä nähnyt aikuisten ihmisten innostuvan niin paljon mistään! :D Huhhuh! Siitä lisään kuvan nettialbumiin myöhemmin kunhan saan kämppisten kamerasta. Muusta meiningistä saatte kuvia samantein.
Palatakseni tämänkertaisen blogitekstini otsikkoon: JALAT ON IHAN SAIIIIIRAAAAAN KIPEET!!! Ollaan kävelty tässä helteessä joka päivä vähintään reilun työpäivän verran lauantai-illasta lähtien. Jalat on ihan uskomattoman kipeet ja turvonneet ja RAKOILLA! Ja ne rakot on ilmaantuneet sellaisiin paikkoihin, joita ei ole ennen edes huomannut. On muuten tosi mukava tunne kun on rakko jalkapohjassa! Olen nyt voidellut jalkani beballa, mutta kertokaa ihan vapaasti vinkkejä mikä auttais? Luulen, että huomenna ehkä voi pari varvasta tipahtaa, jos sama tahti jatkuu.
Nyt kuvia lisäämään ja sit nukkumaan. Adios!
http://picasaweb.google.com/heidi.friman
keskiviikko 14. lokakuuta 2009
Holland Village Experience
Tänään saatiin Singapore Polytechnicin Student Cardit elikkäs siis paikallisen koulun opiskelijakortit. Muodollisuuksien jälkeen päätettiin lähteä seikkailemaan Holland Villagea kohti. Se on pieni kaupunginosa, joka on Singaporessa asustavien länsimaalaisten menomesta.
Matkasta todellakin muodostui pienimuotoinen seikkailu. Päätettiin kokeilla bussia, koska sillä pääsisi ilmeisesti lähemmäksi määränpäätä - täällä helteessä kun ei todellakaan tee mieli kävellä yhtään ylimääräistä. Eihän me tietenkään tiedetty, missä kohdassa meidän kuuluisi jäädä pois bussista, joten huristeltiin kivasti ehkä kilometri, pari ohi. Mutta ei se mitään! Nähtiin muutamia todella upeita ja hulppeita kartanoita- varmaan joidenkin rikkaiden länsimaalaisten kermaperseiden omistamia :P
Varsinaisesta Holland Villagesta löydettiin hirmuisesti ruoka- ja juomapaikkoja ja todellakin paljon enemmän länsimaalaisia kuin mistään muualta Singaporesta. Ei löydetty mitään oikein erikoisen länsimaalaisia tuotteita kaupoista - tai no ei ehkä oikein osattu ja jaksettu etsiäkään. Finlandia-vodkaa myytiin kyllä! Hyvä Suomi!
Tavattiin myös viimein kaksi muuta suomalaista vaihto-oppilasta, jotka eilen pölähtivät asunnollemme. Jonna ja Lasse. Saivat omat huoneet mokomat - ainakin näin aluksi. Mutta meilläpä onkin oma kylppäri! Hähää!
En jaksa kirjoitella tänään enempiä, huomenna Orchard Roadille! Tsekatkaa uudet kuvat: http://picasaweb.google.com/heidi.friman
Matkasta todellakin muodostui pienimuotoinen seikkailu. Päätettiin kokeilla bussia, koska sillä pääsisi ilmeisesti lähemmäksi määränpäätä - täällä helteessä kun ei todellakaan tee mieli kävellä yhtään ylimääräistä. Eihän me tietenkään tiedetty, missä kohdassa meidän kuuluisi jäädä pois bussista, joten huristeltiin kivasti ehkä kilometri, pari ohi. Mutta ei se mitään! Nähtiin muutamia todella upeita ja hulppeita kartanoita- varmaan joidenkin rikkaiden länsimaalaisten kermaperseiden omistamia :P
Varsinaisesta Holland Villagesta löydettiin hirmuisesti ruoka- ja juomapaikkoja ja todellakin paljon enemmän länsimaalaisia kuin mistään muualta Singaporesta. Ei löydetty mitään oikein erikoisen länsimaalaisia tuotteita kaupoista - tai no ei ehkä oikein osattu ja jaksettu etsiäkään. Finlandia-vodkaa myytiin kyllä! Hyvä Suomi!
Tavattiin myös viimein kaksi muuta suomalaista vaihto-oppilasta, jotka eilen pölähtivät asunnollemme. Jonna ja Lasse. Saivat omat huoneet mokomat - ainakin näin aluksi. Mutta meilläpä onkin oma kylppäri! Hähää!
En jaksa kirjoitella tänään enempiä, huomenna Orchard Roadille! Tsekatkaa uudet kuvat: http://picasaweb.google.com/heidi.friman
tiistai 13. lokakuuta 2009
Tutkimusmatkailua
Heippa taas! Tänään päästiin ekaa kertaa ihan kaksistaan tutkimaan ympäristöämme. On tätä odotettukin! Saatiin ihanasti nukkua myöhään - jos olis nukuttanu. Viime yö meni vähän pyörimiseksi :( No, aamupäivällä suunnattiin kampukselle tapaamaan opettajamiehiä. Sopimus oli, että KFC:n luona tavataan. Lähdettiin kartta kädessä suunnistamaan ja sompailtiin sokkeloissa itsemme ihan läkähdyksiin, ennenkuin oikea mesta löytyi. Siellä sitten huomattiin, ettei kukaan ollutkaan tullut meitä tapaamaan. Aikamme setvittyämme eiliseltä tuttu Banya tuli meidän avuksemme hankkimaan meille piirustustarvikkeita tulevaa piirustuskurssia varten.
Käytiin syömässä kampuksen Subwayssa. Aterian hinnaksi tuli ehkä n. 7 dollaria eli n. 3,5 euroa. Huhhuh! Ja oli muuten hyvää! Sitten sompailtiin vähän lisää kampuksella - voi luoja että se paikka on iso! Ja sekava. En ymmärrä, miten muka milloinkaan osaan löytää sieltä mitään. Ja huomenna pitäisi osata mennä klo 9 A.M. johonkin luokkaan, joka on kerran meille näytetty. Hmmh... Sanna väittää osaavansa sinne :P Toivotaan.
Iltapäivällä lähdettiin omin päin Jurong Pointin ostoskeskukseen, johon meidät oli viety lauantai-iltana. Shoppailtiin ja vaihdettiin ostamamme turha vedenkeitin tarpeellisempaan tuulettimeen ja mikä parasta: KÄYTIIN HIERONNASSA! 40 minuuttia jalkahierontaa + 20 minuuttia selkä-/niskahierontaa 29$ eli n. 15€ - kyllä muuten kelpaa! Sanna päätti jatkaa hemmottelua käymällä vielä kampaajallakin. Itse en uskaltautunut siihen hommaan vaan kiertelin jättimäistä ostoskeskusta sen aikaa itsekseni, enkä tietenkään pystynyt hillitsemään itseäni vaan ostin läjän kaikennäköistä krääsää.
On muuten täkäläinen asiakaspalvelukulttuuri vähän erilaista tuolla kaupoissa kuin meillä Suomessa. Kaupoissa on aina hirveä lössi myyjiä paikalla, jotka hyökkää heti kimppuun kun vain vilkaisetkin kaupan sisälle. Yhdessäkin kaupassa, missä myytiin lähinnä pelkkiä hiuskoristeita, oli 5 myyjää! Eikä se liike ollut todellakaan mikään iso, ihan semmonen tavallinen pikkuputiikki. Yhdessä toisessa liikkeessä mua seurasi koko ajan tyttö ja kertoi mitä tuotteet maksaa... Huom. Hinta oli aina erittäin esillä hintalapuissa. Ehkä se katsoi, että en osaa lukea, mene ja tiedä :P
Sannan kampaaja kesti ikuisuuden :D Sen jälkeen käytiin vetäisemässä jotkut alle 2 euron riisiannokset ja suunnattiin junalla takaisin kotio. Väsyneenä kyllä potuttaa, kun ei ole ihan tässä asunnon juurella sitä asemaa, mutta eipä sitä matkaa toisaalta ole kuin ehkä kilometri. Ja kun tuolla ulkona on niin saakelin kuuma...
Huomenna luvassa opiskelijakorttimuodollisuuksien hoitamista ja Jordanin kanssa syömään menemistä. Katsotaan innostuttaisko me etsimään ladies night jostain :D
Heidi kiittää ja kuittaa Singaporen auringon alta. P.S. Varpaat jäässä meidän huoneessa ilmastointilaitteen alla :)
P.P.S. Muistakaa käydä tsekkailemassa kuvia osoitteesta: http://picasaweb.google.com/heidi.friman
Käytiin syömässä kampuksen Subwayssa. Aterian hinnaksi tuli ehkä n. 7 dollaria eli n. 3,5 euroa. Huhhuh! Ja oli muuten hyvää! Sitten sompailtiin vähän lisää kampuksella - voi luoja että se paikka on iso! Ja sekava. En ymmärrä, miten muka milloinkaan osaan löytää sieltä mitään. Ja huomenna pitäisi osata mennä klo 9 A.M. johonkin luokkaan, joka on kerran meille näytetty. Hmmh... Sanna väittää osaavansa sinne :P Toivotaan.
Iltapäivällä lähdettiin omin päin Jurong Pointin ostoskeskukseen, johon meidät oli viety lauantai-iltana. Shoppailtiin ja vaihdettiin ostamamme turha vedenkeitin tarpeellisempaan tuulettimeen ja mikä parasta: KÄYTIIN HIERONNASSA! 40 minuuttia jalkahierontaa + 20 minuuttia selkä-/niskahierontaa 29$ eli n. 15€ - kyllä muuten kelpaa! Sanna päätti jatkaa hemmottelua käymällä vielä kampaajallakin. Itse en uskaltautunut siihen hommaan vaan kiertelin jättimäistä ostoskeskusta sen aikaa itsekseni, enkä tietenkään pystynyt hillitsemään itseäni vaan ostin läjän kaikennäköistä krääsää.
On muuten täkäläinen asiakaspalvelukulttuuri vähän erilaista tuolla kaupoissa kuin meillä Suomessa. Kaupoissa on aina hirveä lössi myyjiä paikalla, jotka hyökkää heti kimppuun kun vain vilkaisetkin kaupan sisälle. Yhdessäkin kaupassa, missä myytiin lähinnä pelkkiä hiuskoristeita, oli 5 myyjää! Eikä se liike ollut todellakaan mikään iso, ihan semmonen tavallinen pikkuputiikki. Yhdessä toisessa liikkeessä mua seurasi koko ajan tyttö ja kertoi mitä tuotteet maksaa... Huom. Hinta oli aina erittäin esillä hintalapuissa. Ehkä se katsoi, että en osaa lukea, mene ja tiedä :P
Sannan kampaaja kesti ikuisuuden :D Sen jälkeen käytiin vetäisemässä jotkut alle 2 euron riisiannokset ja suunnattiin junalla takaisin kotio. Väsyneenä kyllä potuttaa, kun ei ole ihan tässä asunnon juurella sitä asemaa, mutta eipä sitä matkaa toisaalta ole kuin ehkä kilometri. Ja kun tuolla ulkona on niin saakelin kuuma...
Huomenna luvassa opiskelijakorttimuodollisuuksien hoitamista ja Jordanin kanssa syömään menemistä. Katsotaan innostuttaisko me etsimään ladies night jostain :D
Heidi kiittää ja kuittaa Singaporen auringon alta. P.S. Varpaat jäässä meidän huoneessa ilmastointilaitteen alla :)
P.P.S. Muistakaa käydä tsekkailemassa kuvia osoitteesta: http://picasaweb.google.com/heidi.friman
maanantai 12. lokakuuta 2009
Kolmas päivä toden sanoo
Tein valokuva-albumin nettiin teille pällisteltäväksi osoitteeseen: http://picasaweb.google.com/heidi.friman
Voitte sieltä sitten katsella kuvia, kun jaksan lisäillä. On helpompi laittaa niitä tuonne, kuin ahtaa kaikki tänne blogiin. Voi olla että parhaimmat pääsevät tännekin, mutta se jää nähtäväksi.
No niin, kolmas päivä Singaporessa. Pahin koti-ikävä meni ohi nukkumalla tänään on ollut ihan ok päivä. Aamulla Sanna heräsi kasilta putkimiehiä varten. Itsehän olin laittavinani herätyskellon myös soimaan, mutta heräsin kivasti vasta ysiltä, jolloin miehet vasta sitten pölähtivätkin paikalle - tunnin myöhässä. Sanna aamutakkisillaan ja minä yöpaitasillani mentiin avaamaan ovi ja näytettiin vuotava putki. Putkimiehen ensimmäinen kysymys: Do you speak mandarin? (suom: Puhutko mandariinikiinaa?) Näytänkö mä siltä, että mä osaan mandariinikiinaa?!? Oh my God! En tajunnu niiden kiinan sekaisesta Singlishin solkotuksesta mitään... onneksi Sanna tajusi sentään jotain. Meillä oli siis vesi poikki aamun, että vähän hulppeeta oli :P Ja kaiken hyvän lisäksi, keittiöstä löytyi ensimmäinen torakka. Sumutin sen kuoliaaksi! Hahaaaaa!
Asunnolle ilmaantui opettajamme Chi Yongin lisäksi kaksí muuta tulevaa opettajaamme, joiden nimiä en mitenkään muista. Miksei kaikilla voi olla yhtä helppoja nimiä kuin meidän Jortsulla??
Sanna keskeytti kirjoittamisen juuri ja kutsui keittiöön: lisää torakoita! Sumutin senkin! Raukka pudonnut selälleen ja sätki hullun lailla, hyiii. Kiljuttiin kuin tytöt, tai no ainakin mä :P Hyi saasta. Kauhea säätäminen sen ruumiin siirtämisessä pois meidän TISKIPÖYDÄLTÄ! Viereisellä pöydällä ruokia.. kiva.
No niin siis palataas päivän tapahtumiin. Opettajaporukka (kaikki tosi nuoria) kierrätti meitä ympäri kampusaluetta, joka on niinkuin miljoona kilometriä pitkä joka suuntaan. En tule IKINÄ löytämään siellä yhtään mihinkään. Ihan hirveetä. Käytiin syömässä yhdessä koulun monista Food Courteista aamupalaksi/lounaaksi pasta-annokset. Maksoi 3$, elikkäs 1,5€, ihan jees. Sitten mentiinkin hommaamaan Student Passeja, eli käytännössä siis oleskelulupia. Ihan tajuton byrokratia! Vaikka oltiin täytetty ja tehty kaikki mahdollinen netissä valmiiksi. Mun piti ottaa uusi passikuva, koska Suomessa otetussa kuvassa ei ollu kuulemma tarpeeksi valkoinen tausta, meidän piti jonottaa sadalle eri tiskille ja kaiken muun hyvän lisäksi vielä maksaa lisää rahaa mokomista lätkistä. Olisi ehkä ollut kiva tietää sekin etukäteen, että olisi voinut varautua. No, mikäpäs siinä.
Käytiin sitten opettajasmiesten kanssa syöpöttelemässä ja palattiin takaisin asunnolle. Ensimmäistä kertaa asunnolla ajoissa. Ihanaa kun on voinut hetken hengähtää ja levätä, eikä tarvitse olla ihan koko ajan menossa. Voi rauhassa nuolla haavojaan :P Jalat on siis ihan rakoilla kaikesta kävelemisestä.
Huomenna meillä on luultavasti vähän jo vapaampaa ja omatoimisempaa meininkiä, vaikka lounastreffit onkin taas sovittu opettajien seuraan. Kohta jo unten maille, väsyttää niin kovasti. Käykää katsomassa kuvia Picasasta ja olkaa iloisia torakattomuudestanne - ja jopa siitä kylmenevästä säästä!
Voitte sieltä sitten katsella kuvia, kun jaksan lisäillä. On helpompi laittaa niitä tuonne, kuin ahtaa kaikki tänne blogiin. Voi olla että parhaimmat pääsevät tännekin, mutta se jää nähtäväksi.
No niin, kolmas päivä Singaporessa. Pahin koti-ikävä meni ohi nukkumalla tänään on ollut ihan ok päivä. Aamulla Sanna heräsi kasilta putkimiehiä varten. Itsehän olin laittavinani herätyskellon myös soimaan, mutta heräsin kivasti vasta ysiltä, jolloin miehet vasta sitten pölähtivätkin paikalle - tunnin myöhässä. Sanna aamutakkisillaan ja minä yöpaitasillani mentiin avaamaan ovi ja näytettiin vuotava putki. Putkimiehen ensimmäinen kysymys: Do you speak mandarin? (suom: Puhutko mandariinikiinaa?) Näytänkö mä siltä, että mä osaan mandariinikiinaa?!? Oh my God! En tajunnu niiden kiinan sekaisesta Singlishin solkotuksesta mitään... onneksi Sanna tajusi sentään jotain. Meillä oli siis vesi poikki aamun, että vähän hulppeeta oli :P Ja kaiken hyvän lisäksi, keittiöstä löytyi ensimmäinen torakka. Sumutin sen kuoliaaksi! Hahaaaaa!
Asunnolle ilmaantui opettajamme Chi Yongin lisäksi kaksí muuta tulevaa opettajaamme, joiden nimiä en mitenkään muista. Miksei kaikilla voi olla yhtä helppoja nimiä kuin meidän Jortsulla??
Sanna keskeytti kirjoittamisen juuri ja kutsui keittiöön: lisää torakoita! Sumutin senkin! Raukka pudonnut selälleen ja sätki hullun lailla, hyiii. Kiljuttiin kuin tytöt, tai no ainakin mä :P Hyi saasta. Kauhea säätäminen sen ruumiin siirtämisessä pois meidän TISKIPÖYDÄLTÄ! Viereisellä pöydällä ruokia.. kiva.
No niin siis palataas päivän tapahtumiin. Opettajaporukka (kaikki tosi nuoria) kierrätti meitä ympäri kampusaluetta, joka on niinkuin miljoona kilometriä pitkä joka suuntaan. En tule IKINÄ löytämään siellä yhtään mihinkään. Ihan hirveetä. Käytiin syömässä yhdessä koulun monista Food Courteista aamupalaksi/lounaaksi pasta-annokset. Maksoi 3$, elikkäs 1,5€, ihan jees. Sitten mentiinkin hommaamaan Student Passeja, eli käytännössä siis oleskelulupia. Ihan tajuton byrokratia! Vaikka oltiin täytetty ja tehty kaikki mahdollinen netissä valmiiksi. Mun piti ottaa uusi passikuva, koska Suomessa otetussa kuvassa ei ollu kuulemma tarpeeksi valkoinen tausta, meidän piti jonottaa sadalle eri tiskille ja kaiken muun hyvän lisäksi vielä maksaa lisää rahaa mokomista lätkistä. Olisi ehkä ollut kiva tietää sekin etukäteen, että olisi voinut varautua. No, mikäpäs siinä.
Käytiin sitten opettajasmiesten kanssa syöpöttelemässä ja palattiin takaisin asunnolle. Ensimmäistä kertaa asunnolla ajoissa. Ihanaa kun on voinut hetken hengähtää ja levätä, eikä tarvitse olla ihan koko ajan menossa. Voi rauhassa nuolla haavojaan :P Jalat on siis ihan rakoilla kaikesta kävelemisestä.
Huomenna meillä on luultavasti vähän jo vapaampaa ja omatoimisempaa meininkiä, vaikka lounastreffit onkin taas sovittu opettajien seuraan. Kohta jo unten maille, väsyttää niin kovasti. Käykää katsomassa kuvia Picasasta ja olkaa iloisia torakattomuudestanne - ja jopa siitä kylmenevästä säästä!
Kaksi elämäni pisintä päivää!
Voi herraisä sentäs tätä elämätä! Tuntuu mahdottomalta kertoa nyt kaikesta siitä, mitä on tapahtunut sitten edellisen blogimerkinnän. Tuntuu kuin Istanbulin lentokentästä olisi ainakin viikko aikaa, mutta oikeasti siitä on vain kaksi päivää! Hullua!
Lennettiin sitten tosiaan vielä se 11 tuntia, ei mikään mukava kokemus, voin kertoa. Oli tosi hankalaa nukkua, jalkoja ei saanut aseteltua oikein mitenkään päin, enkä saanut syötyäkään koko matkan aikana mitään (hieman oli siis vatsa sekaisin ja huono olo). No, sitten paikallista aikaa iltapäivällä eilen saavuttiin Singaporen lentokentälle. Jordan ja tuleva opettajamme Chi Yong oli meitä vastassa ja sitten hurautettiinkin hienosti taksilla asunnollemme. Taksi on oikeesti niiiiiiin halpa verrattuna Suomen hintoihin! 10 kilometrin matka ehkä 3 euroa!
No niin, meille annettiin hetkinen aikaa peseytyä ja vaihtaa vaatteet ja sitten lähdettiin Jortsun ja open kanssa yhteen monista jättimäisistä ostareista. Se oli iiiihan täynnä ihmisiä, mutta meille seliteltiin että se johtuu vain lauantai-illasta - yeah right. Syötiin ja koitettiin shopata, mutta ihan sekaisinhan me oltiin siitä kaikesta, raukat. Hmm.. en oikein enää edes muista mitä puuhattiin :P Metrolla vai mikälie juna onkaan, anyway, sillä ajeltiin sitten takaisin ja matkalla hankittiin vielä paikalliset puhelinliittymät. Jee jee.
Nukkumaan päästiin joskus aika myöhään ja aamu-kymmeneltä sitten tänään taas lähdettiin. Jordan tuli hakemaan meitä ja kierrätti meitä koko päivän ympäri kaupunkia. Oltiin liikkeellä reippaat 12 tuntia lähes putkeen :P Käytiin muun muassa Swissotellin huipulla sijaitsevassa baarissa, josta avautuu näköalat lähes koko Singaporen ylle. Hissimatka 70:een kerrokseen oli aika hurjaa menoa, korvat meni lukkoon niinkuin lentokoneessakin :D
Käytiin lounaalla thai-ravintolassa ja oli kyllä hienoa ja hyvää. Vähän kyllä pelottaa tuo tämän paikan maustetaso, kun Jordanin mielestä käytännössä mauton on omasta mielestä aika saakelin tulista jo... Ehkäpä siihen tottuu. Luulen, ettei mikään enää maistu Suomessa miltään :D Aika paljon kierreltiin vaan ostoskeskuksissa ja kaduilla. Rakastan ostareita, inhoan katuja. Tällä hetkellä ainakin :D Lähinnä vaan siitä syystä, että ulkona on ihan tajuttoman kuuma, kun taas sisällä ihanan vilpoista. Me hikoillaan koko ajan kuin pienet siat - korjaan, jättimäiset siat! - joten ollaan kyllä niiin edustavia, että huhhuh.
Asunto on ihan jees. Onhan se aika vanha ja vähän nuhjuinen ja vähän haiseekin. Ja kuhisee liskoja, joita mä en ole vielä ehtinyt näkemään kun Sanna aina kirkuu ne karkuun :P Ja tänään meidän pyykkikone hajosi ja aiheutti ehkä vesivahingon... että sellaista pientä. Se kone oli niiiin likainen, että päätettiin käyttää se läpi ensin ihan vain yksikseen vedellä. Sehän ei oikein tykännyt ja rupesi ruiskutttelemaan kuumaa vettä ja höyryä ympäriinsä. Saas nähdä mitä aamulla tuleva putkimies saa aikaan. Toivottavasti uuden koneen! :) Me tosiaan jaetaan huone Sannan kanssa, saatiin kuulemma asunnon isoin - ja tässä on oma kylppäri!!!!!! Muiden kahden huoneen asukit joutuu jakamaan! Hah! Niin ja saatiin netti! NETTI!!! Wuuuuu! Mutta facebook ei jostain syystä suostu toimimaan.. saas nähdä missä se vika piilee.
Ja sitten: IKEA! Tänään käytiin sielläkin! Hommattiin vähän kaikkee kivaa asuntoon, että ei olis niin karua. Tuli parempi mieli :) Vähäsen halvempaa kuin Suomessa, ei nyt mitenkään tajuttomasti...
Nyt alkoi juttu rönsyilemään sen verran, että lienee parempi lopettaa. Sanna tuossa jo vetelee hirsiä täyttä häkää ja kyllä ihan syystä. Kello on tuhat ja huomenna on taas yksi järkyttävän pitkä päivä edessä. Joten eipä muuta kun sii juu!
Ai niin, Sannan blogia voi seurata osoitteesta: spore.vuodatus.net
Ääh.. olisin laittanut kuviakin, mutta ei se lisäys nyt suostunut toimimaan joten palataan siihen myöhemmin. Sori. Nyt unta palloon, moido.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)